Aasaanerani sulinngiffeqarnerup aallartinngilaarnerani naalakkersuisut Folketingimilu partiit amerlanerussuteqarluartut pillaasarnerup aaqqissuussivigeqqinneqarnissaa isumaqatigiissutigaat, tassanilu ilaatigut inissiisarfinni inissat nutaat 70-it missaaniittut pilersinneqarnissaannut aningaasaliinissamut immikkoortitsisoqarpoq, taakkulu inissaqartitsiniarniarnermut unammilligassanut, Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittut massakkut piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu isiginiagassaannut ikiuutaassapput.
Kalaallit Nunaanni inatsisit atuutsinneqarnerannut suliassaqarfiup kivinneqarnissaanut alloriarneq malunnaateqartoq suli aamma alla naalakkersuisut maanna tiguaat. Ullumikkut Nuummi Inatsiseqarnermut ministerip taamaalilluni suliniutissat siunnersuutigineqartut arlallit saqqummiutissavai. Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen saqqummiussinermi peqataassaaq. Kalaallit Nunaanni suliniutissat sammisat sisamat tulliuttut iluanniipput:
- Ilaatigut Kalaallit Nunaanni Politiini aamma unnerluussisussaatitaasuni periataarsinnaanermut piginnaasaqarnerup patajaallisaavigineqarneratigut politiit unnerluussisussaatitaasullu patajaallisaavigineqassapput. 2030-ip tungaanut Kalaallit Nunaanni Politiini inuup ataatsip ukiumut sulisinnaasaasa naatsorsornerisa 31-it tikillugit ilaneqarnissaat aamma ilaatigut imarsiornikkut naammassisaqarsinnaanerisa qulakkeerneqarnissaannut atortussanik nutaanik ilanngussinikkut, tamanna aallarnerniarneqarpoq. Tamatuma saniatigut PET-p Atlantikup Avannaani suliniutai patajaallisaavigineqassapput.
- Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni qarasaasiarsorneq annertusarneqassaaq, taamaalilluni qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnera killiffimmut, Danmarkimi eqqartuussiviit ikorfartorneqarnerannut naapertuuttumut patajaallisaavigineqassalluni.
- Kalaallit Nunaanni inatsisiliornerit nutarterneqarnissaannut atasunik aningaasatigut kingunerisassat aningaasaliiffigineqarnissaannut sinaakkusiineq.
- Kalaallit Nunaanni allaffimmik pilersitsinikkut Kalaallit Nunaanni paasissutissat illersorneqarnissaannut ilitsersuinerup patajaallisaavigineqarnera.
Suliniutit erseqqinnerusumik atortuulersinneqarnissaat Naalakkersuisunik oqaloqatiginneqaarluni pissapput, soorlu aamma politiit unnerluussisussaatitaasullu pillugit suliniutit erseqqinnerusumik atortuulersinneqarnissaat politiinut unnerluussisussaatitaasunullu ukiunut arlalinnut isumaqatigiissusiorneq nutaaq pillugu isumaqatigiinniarnerni oqallisigineqarumaartut.
Inatsiseqarnermut ministeri Peter Hummelgaard ima oqarpoq:
”Piffissami nutaanerusumi Kalaallit Nunaanni inatsisit atuutsinneqarnerannut suliassaqarfiup patajaallisaavigineqarnera annertunerpaaq ullumikkut saqqummiussinnaagakku nuannaarutigaara. Kalaallit Nunaanni innuttaasut, nunagisatta akornanni pissutsit assigiinngissutaasullu ataqqillugit, Danmarkimi innuttaasutulli inatsisitigut isumannaatsuunerup sullinneqarnerullu assinganik atugassaqartinneqalissapput. Taamaammat inatsisit atuutsinneqarnerannut suliassaqarfimmi inatsisiliornernut nutaanut, politiini unnerluussisussaatitaasunilu sulisunik amerlanerusunut, qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarneranut pitsaanerusumut aamma pinerluttunik isumaginnittuni inissanut amerlanerusunut, tassani inissaqartitsiniarneq annertuumik massakkut ajornartorsiutigineqarluni, annertoorujussuarmik aningaasaliissaagut. Tamatuma peqatigisaanik Atlantikup Avannaani isumannaallisaanikkut pissutsit ukiuni kingullerni malunnaatilimmik allanngorsimapput, taamaammallu Kalaallit Nunaanni Politiini isumannaallisaanermut- aamma upalungaarsimanermut tunngasumik periataarsinnaanerup patajaallisaavigineqarnissaa suliassaqarfimmilu PET-p suliniutaasa annertusaavigineqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.”
Tamatuma saniatigut ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermut suliassaqarfiup patajaallisaavigineqarnissaanut suliniutit arlallit suliniutigineqarsimapput. Ilaatigut 2024-imi aamma 2025-imi Kalaallit Nunaannut inatsisit nutaat sisamat akuersissutigineqarnerat pineqarpoq, matumani malersuineq akiorniarlugu suliniutit aamma ilaatigut inunnik sunniiniartartunik atuinikkut politiit pinerluttoqarsimaneranik paasiniaasarnerisa pitsanngorsaavigineqarnera, toqqammavigisassanut ataqatigiissaarisup kalaaliusup pilersinneqarnera toqqarneqarneralu, aamma Ilisimatusarfimmi inatsisinik ilisimatusarnermik ilinniagaqarnerup qallunaat universitetianni inatsisinik ilisimatusarnermut naligiissinneqarnera ilanngullugit.
Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu eqqartuussiveqarnerup patajaallisaavigineqarnissaanut suliniutit pillugit tunuliaqutaasut
Pinerluttunik isumaginnittut patajaallisaavigineqarnerat (pillaasarnerup aaqqissuussivigeqqinneqarneranni ilaatinneqartoq)
Naalakkersuisut Folketingimilu partiit amerlanerussuteqarluartut ulloq 25. juni 2025 isumaqatigiissutigisaatigut, Kalaallit Nunaanni inissiisarfiit piusut ilaasa annertusineqarnissaat inissiisarfinnillu nutaanik pilersitsisoqarnissaa, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni inissiisarfinni inissat nutaat 70-it missaaniittut pilersinneqassallutik, pillaasarnerup aaqqissuussivigeqqinneqarnera aamma pinerluttunik isumaginnittut 2026-imiit 2030 ilanngullugu aningaasaqarnerat pillugit isumaqatigiissusiornikkut aalajangerneqarpoq. Massakkut inissaatigineqartunut naleqqiullugu 45 pct.-it missaasa assigisaanik inissat malunnaatilimmik amerlineqarnerat uani pineqarpoq. Qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnerata patajaallisaavigineqarnera aamma Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittuni inissiisarfinni nakkutilliisutut ilinniagaq nutaaq aaqqissuusseqqinnermi aamma ilaapput.
Pillaasarnerup aaqqissuussivigeqqinneqarneratigut aammattaaq Savalimmiuni paarnaarussiviup nutaap pilersinneqarnissaanut aningaasaliinissamut immikkoortitsisoqarpoq.
Atlantikup Avannaani politeeqarfinni politiit unnerluussisussaatitaasullu patajaallisaavigineqarneri
Politiinut unnerluussisussaatitaasunullu ukiunut arlalinnut isumaqatigiissummut nutaamut isumaqatigiinniarnernut atatillugu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu politiit unnerluussisussaatitaasullu malunnaatilimmik patajaallisaavigineqarnissaat naalakkersuisut aallarnerniarpaat. Suliniutit tulliuttut ilaatigut uani pineqarput:
Atlantikup Avannaani isumannaallisaanerup isumagineqarnera
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu iluanni isumannaallisaanermut politiit akisussaaffiat avammut sammisumik isumannaallisaanerup aarlerinartorsiortinneqarneranut qanittumik atassuteqarpoq. Atlantikup Avannaani isumannaallisaanermut pissutsit ukiuni kingullerni malunnaatilimmik allanngoriaateqarsimapput aamma taamaammat Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Savalimmiuni Politiit isumannaallisaanermut- aamma upalungaarsimanernut tunngasumik periataarsinnaanerisa annertusineqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.
Ilaatigut suliassaqarfiit assigiinngitsunik katitigaanerusut isumaginissaannut, Kalaallit Nunaanni Politiini 2030-p tungaanut inuup ataatsip ukiumut sulisinnaasaasa naatsorsornerisa 31-inik ilaneqarnerisigut, aamma Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Savalimmiuni Politiit ingammik imarsiornikkut naammassisaqarsinnaanerisa qulakkeerneqarnissaanut atortussanik nutaanik ilanngussinikkut patajaallisaavigineqarnissaat, taamaammat naalakkersuisut aallarnerniarpaat.
Kalaallit Nunaanni aamma Savalimmiuni PET-ip suliniutaasa patajaallisaavigineqarnissaat aamattaaq aallarnerniarneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni aamma Savalimmiuni unnerluussisussaatitaasut patajaannerusut
Eqqartuussivinni sullissisut suliaminnik ilinniarsimasunngortinneqarnissaat pillugu suliaq ingerlasoq ikorfartorniarlugu aamma Kalaallit Nunaanni politiini periataarsinnaanermut piginnaasaqarnissaannut isumalluutinik tunniussiumalluni, pinerluttulerinermik suliat tamarmik Nuummi unnerluussisussaatitaasunut katersorneqarnissaat, aamma piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu politiini unnerluussisut amerlanerpaartaasa unnerluussisunik inatsisilerinermut tunngasumik kandidatitut ilinniarsimasunit – Ilisimatusarfimmit tamanna periarfissaassappat – taarserneqarnissaat siunertaralugu, Kalaallit Nunaanni Politiit patajaallisaavigineqarnissaat naalakkersuisut aallarnerniarpaat. Tamatuma peqatigisaanik unnerluussisunik misilittagalinnik marlunnik ilanerisigut Savalimmiuni Politiini unnerluussisussaatitaasut patajaallisaavigineqarnissaat naalakkersuisut aallarnerniarpaat.
Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni politiinut pitsaanerusumik inuttassarsiuineq aamma aalajangersimasumik qajannaatsumillu atassuteqarneq patajaannerusoq
Kalaallit Nunaanni politiinngorniat ilinniarfiannut ilinniartut kalaallisut oqaasillit inuttassarsiarineqartarnerisa patajaallisaavigineqarnissaat aamma politeeqarfimmi sulisut kalaallisut oqaasillit attatiinnarneqarnissaannut suli annertunerusumik kajuminnerulersitsinissap pilersinneqarnissaa, naalakkersuisut kissaatigaat. Sulisut qallunaajusut, Kalaallit Nunaanni ikiuisut, Kalaallit Nunaanni sulissagunik minnerpaamik atorfinnik ukiunik 2-nnik sivisussusilinnik annertunerusumik qinersisalernissaat, suliniutip aammattaaq tapersersorsinnaavaa.
Eqqugaasut mianerisariallit pillugit suliniutit aamma Kalaallit Nunaanni aamma Savalimmiuni pitsaaliuineq patajaannerusoq
Kalaallit Nunaanni nakuuserneq inuiaqatigiini annertuumik ajornartorsiutaavoq, matumani ingammik qanigisariinni nakuuserneq ilanngullugu, aamma kinguaassiuutitigut pinerluttuliornerit pillugit politiinut nalunaarutiginnerit amerlasoorujussuupput, matumani meeqqanut kinguaassiuutitigut innarliinerit ilanngullugit. Qarasaasiarsornikkut pinerluttuliornerit malunnaatilimmik amerleriarnerat Savalimmiuni Politiit malugaat, matumani ileqqorissaannginneq pillugu pinerluttuliornerit, meeqqat atornerlunneqarneranik ilaatitsisut, aamma aningaasaqarneq pillugu pinerluttuliornerit, matumani aningaasatigut peqquserluutinik malunnarunnaarsaanerit ilanngullugit.
Tamakkut tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni Politiini aamma Savalimmiuni Politiini eqqugaasut mianerisariallit patajaallisaavigineqarnissaat aamma pitsaaliuineq pillugit suliniutit patajaallisaavigineqarnissaat naalakkersuisut aallarnerniarpaat, matumani Kalaallit Nunaanni Politiini inuup ataatsip ukiumut sulisinnaasaasa naatsorsornerisa 9,5-inik ilanerisigut aamma Savalimmiuni Politiini inuup ataatsip ukiumut sulisinnaasaasa naatsorsornerisa 4-nik ilanerisigut. Savalimmiuni Politiinut inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaasa naatsorsorneqarnerisa ilaneqarnerisa Savalimmiunni qarasaasiarsorluni pinerluttuliornernut attuumassuteqartut pinerluttoqarsimaneranik paasiniaaffigineqarnerat aamma patajaallisaavigissavaat, matumani ingammik kinguaassiuutitigut aningaasatigullu pinerluttuliornerit ilanngullugit.
Nuummi politeeqarfik nutaaq
Nuummi massakkut politiinut politeeqarfik ullutsinnut naleqqutinngilaq aamma sunniuteqarluartumik suliassanik isumaginninnissamut ikorfartuinngilaq. Illutatigut killissaliussat taamaalillutik ilaatigut inissaqarniarnermut unammilligassanik pilersitsipput, matumani sulisunut aamma atortussanik il.il. toqqorsinernut tunngatillugu, aamma Nuummi politiini ukiuni tulliuttuni sulisut amerlineqarnerisa kingunerisaanik inissaaleqinerup taassuma ajornerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Nuummi pingaarnertut politeeqarfimmik nutaamik pilersitsisoqarnissaa naalakkersuisut aallarnerniarpaat, taamaalilluni politiit unnerluussisussaatitaasullu pingaarnertut politeeqarfimmi ataatsimi katersorneqassallutik, tassanilu immikkut ittumik aaqqissuussisoqarnissaanik pisariaqartitsineq tikilluaqquneqassalluni, matumami Kalaallit Nunaanni politiinngorniat ilinniarfiannut init nutaat, upalungaarsimaffik, isertitsivit il. il. ilanngunneqassallutik.
Atlantikup Avannaani politeeqarfinni eqqartuussivinnilu qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnera annertunerusoq
Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Savalimmiuni Politiit qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnerata patajaallisaavigineqarnera
Qallunaat politeeqarfiinut 12-sunut naleqqiullutik, Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Savalimmiuni Politiit tunngaviusumik allaanerusumik aamma ullutsinnut naleqqutinnginnerusumik qarasaasiarsornikkut attaveqaasersuuteqarput.
Qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnissaanut aningaasaliinissaq siunertaralugu aamma atlantikup Avannaani politeeqarfiit sunniuteqarluarnerulernissaat ullutsinnullu naleqqunnerulernissaat siunertaralugu kiisalu qallunaat politeeqarfiinut naleqqiullugu qarasaasiarsornikkut kingulerunnerup peerneqarnissaa siunertaralugu, Kalaallit Nunaanni Politiini aamma Savalimmiuni Politiini qarasaasiarsornerup qulaajaavigineqarnissaa taamaammat pisariaqartinneqarpoq. Suliniummut aningaasaliinermi suliniutit, qulaajaanermi suussusersineqartut, aamma naammassineqartussatut aalajangiiffigineqartut, naammassineqarnissaannut aningaasatigut killiliussat immikkoortinneqarput.
Pillaasarnermut- aamma kingornussassanik agguaanermut systemit aamma inuit sakkutuujunngitsut pillugit sulianut aamma eqqartuussummik naammassisitsiniaanermik sulianut systemit atortuulersinneqarnerat
Qallunaat eqqartuussiviinut assersuukkaanni Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni aamma Savalimmiuni Eqqartuussivimmi qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarneranut tunngatillugu nalinginnaasumik annertoorujussuarmik kinguleruttoqarpoq. 2024-imiit 2027 ilanngullugu eqqartuussiviit aningaasaqarnerat pillugu isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaannut aamma Savalimmiunut pingaarnertut sammineqartoq aamma tassaasimavoq qarasaasiarsornermi kingulerunneq, tassanilu ilaatigut 2025-ip naannginnerani isummernissamut tunngavissiap suliarineqarnissaa takuneqarsinnaavoq, tassanilu pisariaqartitsineq qulaajaaffigineqassaaq aamma suliassaqarfinni arlalinni siunissami Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni aamma Savalimmiuni Eqqartuussivimmi qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnissaanut periarfissat, Danmarkimi eqqartuussivinni ikorfartuinerup assingi, erseqqissaavigineqassapput.
Tamanna tunngavigalugu Domsstolsstyrelsip isummernissamut tunngavissiaq suliarisimavaa, taassumalu Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni aamma Savalimmiuni Eqqartuussivimmi sulianik suliarinnittarnerup ingerlasarnerata kiisalu innuttaasunik, suliffeqarfinnik aamma suliniaqatigiiffinnik attaveqaqatigiinnerup killiffimmut qallunaat eqqartuussiviini killiffigineqartut assinginut patajaallisaavigineqarnissaata qulakkeerneqarnissaa siunertaraa. Atlantikup Avannaani eqqartuussivinni sulisut suliamut tunngatillugu systemit Danmarkimi eqqartuussivinni atorneqartut assingi atulissagaat tamatuma kingunerissavaa, aamma taamatuttaaq pullavissanik aaqqiinerit, taakkunani innuttaasut, suliffeqarfiit suliniaqatigiiffiillu sulianik nammineerlutik pilersitsisinnaalernissaat malinnaasinnaalernissaallu, tamatuma aamma kingunerissavaa. Qarasaasiarsornerup ikorfartorneqarnera oqaatsinut, systeminut aaqqiissutinullu pigineqareersunut kiisalu sumiiffimmi inatsisiliornernut tunngatillugu naleqqussarneqassaaq.
Domstolsstyrelsip isummernissamut tunngavissiaata malinneqarnissaa naalakkersuisut aallarnerniarpaat aamma Atlantikup Avannaani nutaaliaasumik ullutsinnut naleqquttumik qarasaasiarsornermi ikorfartuinerup qulakkeerneqarnissaanut aningaasaliinerit pisariaqartinneqartut immikkoortinniarlugit.
Qarasaasiami saqqumisut igalaasartaatigullu attaveqaqatiginnissinnaanerit ikiorsiullugit Kalaallit Nunaanni eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermik ingerlatsisarnermut systemip kalaallisut oqaasertalerlugu atuisup systemillu sunniivigeqatigiissinnaanerat pillugu erseqqissaaneq
Kalaallit Nunaanni eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuineq digitalinngortinneqassasoq 2024-imiit 2027 ilanngullugu eqqartuussiviit aningaasaqarnerat pillugu isumaqatigiissutip malitsigaa. Tamanna tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni qarasaasiami saqqumisut igalaasartaatigullu attaveqaqatiginnissinnaanerit ikiorsiullugit Kalaallit Nunaanni eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermik ingerlatsisarnermut systemip kalaallisut oqaasertalerneqarnissaanut ineriartortitsinermut aningaasaliinernik immikkoortitsisoqarpoq.
Kalaallit Nunaannut inatsisiliornerup nutarterneqarnissaanut aningaasat atorneqartussat immikkoortinneqarput
Ministereqarfiit tamarmik oqartussaaffeqarfitsik misissuiffigissagaat aamma Savalimmiunut aamma Kalaallit Nunaannut tunngatillugu isumannaarniagassaqassappat isumannaarniagassaasinnaasut, assersuutigalugu inatsisiliornerni assinginilu, oqartussaasoqarfiit assigiinngitsut akornanni tamakkiisumik paasisaqarnissamik pilersitsinissaq naalakkersuisut aallartinniaraat, naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngaviup malitsigaa. Kalaallit Nunaannut inatsisiliornermut tunngatillugu ingammik kinguleruttoqartoq Inatsiseqarnermut ministereqarfiup misissuinerata takutissimavaa. Taamaammat 2025-imi upernaap ingerlanerani Inatsiseqarnermut ministereqarfimmi Nordatlantkontori suli sulisunik tallimanik ilaneqarpoq, taakkulu inatsisiliornermi kingulerunnerit appartinneqarnissaannut, aamma inatsisiliornermut tunngasunik suliniutinik Naalakkersuisut piumasaasa siuarsarnissaannut sulianik aallussisussaapput.
Kalaallit Nunaannut inatsisiliornerup nutarterneqarneranut atasumik aningaasatigut kinguneqartitsinissaq naatsorsuutigineqarpoq, taakkulu malittarisassiunerit atortuulersinneqarneri malillugit isumagineqartussaassapput, aamma kingulerunneq qaangerneqartussaassalluni. Kingulerunnerup annertussusaa pissutigalugu malittarisassiuinermut nutartikkamut aningaasatigut kingunerisassanut aningaasaliinissamut killiliussat immikkoortinneqassapput.
Kalaallit Nunaanni paasissutissat illersorneqarnissaannut ilitsersuinerup patajaallisarneqarnera
Kalaallit Nunaanni paasissutissat illersorneqarnerat pillugu ilitsersuinerup Datatilsynimit patajaallisarneqarnissaa pillugu Kalaallit Nunaannit sakkortuumik kissaateqartoqarpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaanni allaffimmik, sulisunik ukiumut sulisinnaasunik pingasunik inuttalerneqartussamik pilersitsinikkut, Datatilsynip ilitsersuinermik suliniuteqarnini patajaallisarniarpaa.
